Näillä sivuilla kertoilen omasta elämästäni.

Minun elämäni alkoi 6.9. 2006 jolloin meitä syntyi 14 pentua maailmaan. Meitä oli siis 6 urosta ja me muut narttuja.

14.10.2006 emäntä kävi ensimmäisen kerran meihin tutustumassa kun olimme 5 viikon ikäisiä. Meistä alkoi tuolloin jo hieman näkyä, mitä meistä tulee isona.

Minut käytiin noutamassa uuteen kotiin 3.11.2006. Automatkan alkupuolella itkin surkeana ikävääni, mutta muutaman kilometrin aikana kaikkialla ympäröivä pimeys ja auton tasainen hurina teki tehtävänsä, ja hetken kuluttua olin jo täydessä unessa. Loppumatka menikin nukkuessa, emännän ollessa tarkkana ajaessaan sankassa lumipyryssä. Uuteen kotiini tutustuin kahdestaan vain emännän kotona ollessa. Kun emäntä nosti minut lattialle, aloin reippaasti tutustumaan uuteen kotiini. Emännän kanssa nukuimme ensimmäiset yöt lattialla, eikä minun tarvinnut enää itkeä ensinkään.

Loput uudesta laumastani saapui kotiin yövuoron jälkeen aamulla.

Ja sitten asiaan...

Olen ihan perinteinen rotuni edustaja. Tullessani taloon tutustuin paikkoihin pienen malinoisin innolla ja eikä aikaakaan kun kunnolla kotiuduttuani yhdessä talon suuremman koiran kanssa saimme matot rullalle. Mikäs sen mahtavampaa kuin telmiä menemään tutussa koiraseurassa. Varsinkin kun toinen osasi olla varsinainen herrasmies.

Koska talvi oli lumeton, ehdinkin ajaa parikymmentä jälkiruutua ennen kuin tuli talvi. Uusivuosi raketteineen ei aiheuttanut minulle mitään ongelmia, sillä minua ei pikkuiset eikä isommatkaan paukkeet arveluta. Perheen vanhempi koira oli minulle hyvänä mallina miten rennosti uusi vuosi kannattaa vaihtaa. Nukkumalla.

Talvi oli niin lyhyt että kevät koitti nopeammin kuin arvasimmekaan, ja ei aikaakaan kun päästiin uudelleen jälkihommiin. Sitä rataa ollaan sitten jatkettu ja tulevaisuus jää näyttämään tuleeko minusta koskaan kunnollista koiraeläintä.

Siirry seuraavalle sivulle